Voimassa 1.1.2019 alkaen olevat säännöt

SAIRAUSKASSA SILLAN SÄÄNNÖT

YLEISET MÄÄRÄYKSET

1 §

Vakuutuskassan nimi on Sairauskassa Silta. Kassan kotipaikka on Järvenpää.

2 §

Kassan tarkoituksena on myöntää sairausvakuutuslain mukaisia etuuksia ja näiden sääntöjen mukaisia lisäetuuksia. Kassa toimii sairausvakuutuslaissa (1224/2004) tarkoitettuna työpaikkakassana.

Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992).

Kassan toiminnan yleisvalvonta kuuluu Finanssivalvonnalle.

Kassan sairausvakuutuslain mukaista toimintaa valvoo Kansaneläkelaitos.

3 §

Kassassa on oltava vähintään 300 jäsentä.

TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS

4 §

Kassan toimintapiirin muodostavat seuraaviin työnantajiin työsuhteessa olevat henkilöt:

Valmet Technologies Oy;
Valmet Oyj;
Valmet Automation Oy;
Metso Flow Control Oy;
Vindea Oy;
Sairauskassa Silta;
Stairon Oy;
Sahlsten Pakkaus Oy;
Aircom Oy;
Fazer Food Services Oy;
Kopio Niini Finland Oy, Turun alue;
ISS Palvelut Oy;
FSP Finnish Steel Painting Oy;
Ne Grano Oy -nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 31.10.2016;
Metso Oyj;
Metso Shared Services Oy;
Jarparo Oy;
Jarparo Works Oy;
Ne Transval Management Oy – nimiseen yhtiöön työsuhteessa olevat henkilöt, jotka olivat tämän kassan jäseniä 30.3.2017

Lisäksi kassan toimintapiiriin kuuluvat osakkaiden, työnantajien ja sairauskassan palveluksesta eläkkeelle siirtyvät henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet Sairauskassa Sillan jäseniä vähintään 10 vuotta.

Eläkeläisen jäsenyys on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmoitettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä.

Eläkkeellä olevilla kassan jäsenillä on oikeus ainoastaan näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös henkilöt, jotka ovat palkattomalla lomalla (esim. vuorotteluvapaalla, hoitovapaalla, opintovapaalla tai lomautettuina) ja haluavat ylläpitää oikeutta näiden sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin maksamalla itse jäsenmaksunsa.

Palkattomalla lomalla olevan jäsenen oikeus lisäetuuksiin päättyy, jos jäsenmaksun suorittaminen laiminlyödään.

Kassan toimintapiiriin kuuluvat myös henkilöt, jotka eläkkeelle siirtymättä 59 vuotta täytettyään on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä työnantajan palveluksesta, ja jotka ovat olleet kassan jäseninä ennen irtisanomista vähintään 10 vuotta, eivätkä ole ansiotyössä tai toimi yrittäjinä.

Ulkojäsenellä on oikeus ainoastaan sääntöjen mukaisiin lisäetuuksiin. Ulkojäsenyys on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmaistava kirjallisesti kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä.

Ulkojäsenyyden jälkeen henkilön saadessa eläkepäätöksen, hänellä ei ole mahdollisuutta siirtyä eläkeläisjäseneksi, vaan hän jatkaa halutessaan ulkojäsenenä.

Edellä 1-6 kohdassa mainittuja työnantajia kutsutaan näissä säännöissä osakkaaksi ja kohdissa 7-19 mainittuja työnantajaksi. Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö saa osakkaalta tai työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Jäseneksi on liityttävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö tulee osakkaan tai työnantajan palvelukseen.

Sairauskassan toimintapiiriin osakkaan tai työnantajan kanssa samaan konserniin kuuluvasta yrityksestä siirtyvä henkilö saa näitä sääntöjä sovellettaessa lukea hyväkseen aikaisemman jäsenyytensä kyseisen yrityksen piirissä toimivassa sairauskassassa.

Tämän sääntömuutoksen voimaantullessa osakkaaseen ja työnantajaan työsuhteessa olevien henkilöiden, jotka aikaisemmin eivät ole kuuluneet kassan toimintapiiriin, on haettava jäsenyyttä kolmen kuukauden kuluessa tämän sääntömuutoksen voimaantulosta.

Kassan hallituksen tehtävänä on todeta jäsenyyden edellytysten voimassaolo.

KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN

5 §

Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty.

Henkilö, joka työsuhteen päättymättä on eronnut kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

Jäsentä ei voida erottaa kassasta.

Eläkkeellä oleva kassan jäsen eroaa kassasta tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eläkkeellä oleva jäsen katsotaan kassasta eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopusssa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu.

Eläkkeellä olevan jäsenen jouduttua pysyvään laitoshoitoon jäsenyyden katsotaan päättyneen.

Eläkkeellä olevalla henkilöllä, joka on eläkkeellä ollessaan eronnut kassasta, ei ole oikeutta uudelleen liittyä kassan jäseneksi.

Ulkojäsen eroaa kassan jäsenyydestä tehtyään sitä koskevan kirjallisen ilmoituksen kassan hallitukselle tai mentyään ansiotyöhön taikka ryhdyttyään yrittäjäksi. Kassan jäsenyyden päättymättä ansiotyö- tai yrittäjäaika saa kestää enintään yhden kuukauden jäsenyyden aikana. Ulkojäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Eroaminen katsotaan tapahtuneeksi sen kuukauden lopussa, jonka aikana ilmoitus on tehty tai jonka aikana maksujen suorittamisen laiminlyönti on todettu. Ulkojäsenellä, joka on eronnut kassasta, ei ole oikeutta liittyä uudelleen kassan jäseneksi.

Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroilmoituksen vähintään 6 kuukautta ennen eroamispäivää.

6 §

Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.

JÄSENMAKSU- JA KANNATUSMAKSUT

7 §

Kassan jäsenmaksu on 1,6 prosenttia jäsenen osakkaalta tai työnantajalta saamasta ennakkoperintälain (1118/1996) alaisesta palkasta, kuitenkin enintään 54,27 euroa (2019) kuukaudessa. Työsuhteen päättyessä maksettavasta lomakorvauksesta ja lomarahasta ei peritä jäsenmaksua.

Jäsenmaksun enimmäismäärä sidotaan työntekijäin eläkelain (395/2006) 96 §, 97 § ja 100 §:n mukaiseen palkkakertoimeen siten, että tässä pykälässä oleva euro määrä vastaa palkkakerrointa 1,417 (2019).

Eläkettä saavan jäsenmaksu on 2,1 prosenttia hänen eläketulostaan. Jäsenmaksukatto on sama kuin ensimäisessä momentissa.

Palkattomalla lomalla olevan jäsenmaksu on kiinteä ja päätetään vuosittain marraskuun kassankokouksessa.

Ulkojäsenen jäsenmaksu on 2,1 prosenttia ennakonpidätyksenalaisesta tulosta. Jäsenmaksukatto on sama kuin ensimmäisessä momentissa. Ulkojäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla.

Osakas maksaa kannatusmaksuna saman määrän, jonka kassa on maksanut kyseisen yrityksen palveluksessa olleille kassan jäsenille 13 a §:n mukaisia korvauksia.

8 §

Osakas tai työnantaja pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa.

Eläkeläisjäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. Hallituksella on oikeus harkita maksun perustana olevan eläketulon määrä, mikäli jäsen ei toimita kassalle maksun määräämistä varten tarvittavia tietoja. Palkattomalla lomalla olevan jäsenen on huolehdittava kiinteän jäsenmaksun suorittamisesta itse kuukausittain sairauskassan tilille.

Kannatusmaksu tilitetään kassalle vähintään kerran kuukaudessa.

9 §

Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittuja maksuja sekä jäsenmaksun indeksillä tarkistettua enimmäismäärää enintään 35 prosentilla. Kannatusmaksujen muutokselle on saatava ennen niiden toteuttamista osakkaan suostumus. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena.

SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAINEN TOIMINTA

10 §

Jäsenellä on oikeus saada sen mukaisesti kuin sairausvakuutuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä määrätään:

1) sairauden perusteella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksista;

2) sairaudesta johtuvasta työkyvyttömyydestä päivärahaa;

3) raskauden ja synnytyksen perusteella korvausta niistä johtuvista tarpeellisista kustannuksista;

4) äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa sekä erityisäitiysrahaa;

5) erityishoitorahaa;

6) tartuntatautilain 27 §:ssä (583/1986) tarkoitettua päivärahaa ja korvausta ansion menetyksestä; sekä

7) ihmisen elimien ja kudoksien lääketieteellisestä käytöstä annetun lain (101/2001) 18 §:ssä tarkoitettua päivärahaa.

11 §

Sairausvakuutuslain mukaiset etuudet, niiden suuruus ja rajoitukset, vakuutuksen alkaminen ja päättyminen, etuuksien hakeminen ja suorittaminen, muutoksenhaku sekä sairausvakuutuslain mukaiseen toimintaan liittyvät tehtävät määräytyvät sairausvakuutuslain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti.

12 §

Kassa on oikeutettu saamaan Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahastosta sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen tarvittavat varat sekä korvausta kassan hallintokuluihin sen mukaan kuin sairausvakuutuslaissa ja sairausvakuutuslain täytäntööönpanosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1335/2004) säädetään.

LISÄETUUDET

13 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon.

Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Korvausta ei kuitenkaan makseta keinohedelmöityshoidosta aiheutuneista lääkärinpalkkio- ja tutkimuskustannuksista. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä.

Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 16 §:ssä tarkoitettu vähennys.

Työsuhteessa olevalle jäsenelle kustannuksina korvataan:

1a) lääkärinpalkkiosta 70 prosenttia, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito, ei kuitenkaan leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi hallituksen vuosittain päättämän yleisohjeen mukaisesti; sekä

b) avosairaanhoidon lääkärinpalkkiosta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2a) sairaalan, terveyskeskuksen ja kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 80 vuorokaudelta saman sairauden johdosta;

b) päihteiden ongelmakäyttäjien laitoshoidosta peritystä edellä 2 a kohdassa tarkoitetun suuruisesta hoitopäivämaksusta 80 prosenttia enintään 80 vuorokaudelta;

c) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3) lääkärin määräämät lääkkeet, kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla siten, että korvaus lasketaan siitä hinnasta, josta sairausvakutuuslain mukainen korvaus on laskettu. Korvaus maksetaan sairausvakuutuslain mukaisen alkuomavastuun ylittävistä lääkekustannuksista;

4a) lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta ja patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä niihin liittyvästä näytteenotosta 70 prosenttia;

b) lääkärin määräämästä radiologisesta tutkimuksesta 70 prosenttia, sekä erikoislääkärin määräämästä magneettitutkimuksista 70 prosenttia; ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) edellä a ja b kohdissa tarkoitettujen tutkimusten yhteydessä peritystä laitosmaksusta korvataan 70 prosenttia kuitenkin enintään 100,00 euroa;

d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta 70 prosenttia; sekä lääkärin määräämästä psykoterapiasta 70 prosenttia (hoito annettu Kela-pätevyyden omaavan psykoterapeutin tai psykologin toimesta), kuitenkin kaikista edellä mainituista yhteensä enintään 12 hoitokertaa kalenterivuodessa;

e) lääkärin määräämästä kiropraktikon, osteopaatin ja naprapaatin tutkimuksesta ja antamasta hoidosta enintään 240 euroa kalenterivuodessa;

f) laillistetun hierojan antamasta hoidosta korvataan marraskuun kassankokouksen vahvistaman korvauksen mukaisesti

g) lääkärin määräämästä jalkahoidosta 70 prosenttia. Jalkahoito korvataan jalkaterapeutin antamana hoitona, enintään kolme hoitokertaa kalenterivuodessa

Kassan hallituksen tehtävänä on antaa d, e, f ja g kohtaa koskevat tarkemmat yleisohjeet.

h) lääkärin määräämä sytostaatti- ja keinomunuaishoito silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa; edellä mainittuja hoitoja ei kuitenkaan korvataan yksityisessä terveydenhuollossa, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi

i) valohoito-, laserhoito- ja jäädytyshoitosarjat silloin, kun hoito on myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavaa, korvauksen enimmäismäärä on 300 euroa kalenterivuodessa;

5a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;

b) lääkärin tai muun 14 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset, sekä

c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;

6a) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden, hoitovälineiden, laitteiden, mittarien ja tekojäsenten hankkiminen 170,00 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuun enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;

7a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 340 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, jos uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kolme vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta;

Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta;

8a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon ja suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu. Hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä. Lisäetuutena korvataan enintään 300 euroa kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista. Proteettisen hoidon yhteydessä korvauksen enimmäismäärä on kaksinkertainen, kuitenkin siten, että tämän korvauksen maksamista seuraavana kalenterivuonna jäsenellä ei ole lainkaan oikeutta hammashoitokorvaukseen; sekä

Eläkeläisjäsenelle, ulkojäsenelle ja olevalle jäsenelle kustannuksina korvataan:

1a) lääkärinpalkkiosta 60 prosenttia, mikäli kyseessä on muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito; sekä

2) sairaalan, terveyskeskuksen ja kuntoutuslaitoksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muun kuin psykiatrisen toimintayksikön alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 100 vuorokaudelta koko eläkkeelläoloajalta;

4a) lääkärin määräämästä laboratoriotutkimuksesta ja patologian alaan kuuluvasta tutkimuksesta sekä niihin liittyvästä näytteenotosta 60 prosenttia;

b) lääkärin määräämästä radiologisesta tutkimuksesta 60 prosenttia, sekä erikoislääkärin määräämästä magneettitutkimuksista 55 prosenttia; ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtävistä muista toimenpiteistä, ellei hallitus yksittäistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi;

c) edellä a ja b kohdissa tarkoitettujen tutkimusten yhteydessä peritystä laitosmaksusta enintään 50,00 euroa;

d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta ja fysioterapeuttisesta tutkimuksesta 50 prosenttia; sekä lääkärin määräämästä psykoterapiasta 50 prosenttia (hoito annettu Kela-pätevyyden omaavan psykoterapeutin tai psykologin toimesta), kuitenkin kaikista edellä mainituista yhteensä enintään 8 hoitokertaa kalenterivuodessa;

5a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset, sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;

5b) lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden, hoitovälineiden, laitteiden, mittarien ja tekojäsenten hankkiminen 100,00 euron enimmäismäärään saakka kalenterivuodessa, jos niitä ei ole mahdollista saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuun enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus;

6) lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta 205 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvauksen edellytyksenä on, että silmälasien linssit on hiottu optisesti näkökykyä korjaaviksi. Korvausta voidaan suorittaa uudelleen, kun uudet silmälasit on hankittu sen jälkeen, kun on kulunut vähintään kolme vuotta edellisten silmälasien korvaamisesta; Silmälasirahaa vastaavan summan voi halutessaan käyttää myös silmien taittovirheiden korjausleikkaukseen. Korvaussummat ja korvauksen uudelleen saamisen edellytykset ovat samat kuin silmälasihankinnan osalta;

7) hammashoitokorvauksen enimmäismäärä on 190 euroa kalenterivuodessa. Proteettisen hoidon yhteydessä korvauksen enimmäismäärä on kaksinkertainen, kuitenkin siten, että tämän korvauksen maksamista seuraavana kalenterivuonna jäsenellä ei ole lainkaan oikeutta hammashoitokorvaukseen.

13 a §

Jäsenen työkyvyttömyyden estämiseksi sekä työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi suoritettavista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset voidaan korvata joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus katsoo yksittäistapauksessa kohtuulliseksi siihen suostua ja elleivät ne ole 13 §:n mukaan muutoin korvattavia. Korvaamisen edellytyksenä on lisäksi, että toimenpiteiden tarpeellisuudesta esitetään osakkaan työterveyshuollosta saatu B-lääkärinlausunto tai muu vastaava selvitys.

14 §

Näiden sääntöjen mukaan korvattavan tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan on oltava asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ammattihenkilöiden keskusrekisteriin merkitty henkilö taikka tutkimus on suoritettava tai hoito annettava sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toimintayksikössä.

Kiropraktikon, naprapaatin, osteopaatin, jalkaterapeutin ja psykoterapeutin antama hoito korvataan vain, kun hoidonantaja on Valviran rekisterissä mainittu nimikesuojattu ammattihenkilö.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen antamisesta. Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 13 §:n 2 momentin 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi.

15 §

Jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 600 euroa. Hautausavustuksen määrä voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi.

Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avio- tai avoliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille, taikka ellei kumpikaan heistä ole elossa, kuolinpesälle. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta.

Edellä 2 momentissa olevaa määräystä avio- ja avoliitosta ja puolisosta sovelletaan myös rekisteröidystä parisuhteesta annetussa laissa (950/2001) tarkoitettuun rekisteröityyn parisuhteeseen ja parisuhteen osapuoleen.

Eläkkeellä olevan jäsenen tai ulkojäsenen kuoltua ei hautausavustusta suoriteta.

16 §

Edellä 13 ja 13 a §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

17 §

Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia. Sairaalahoidon korvaaminen lakkaa 13 § mainitun enimmäisajan päättyessä.

LISÄETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET

18 §

Jos jäsen sairastuu ollessaan työnseisauksen tai työn puutteesta johtuvan lomautuksen taikka jonkin muun syyn kuin sairauden tai synnytyksen vuoksi poissa työstään eikä hän saa tältä ajalta palkkaa, eikä palkattomalla vapaalla ollessaan suorita itse jäsenmaksua, hänelle ei makseta näiden sääntöjen 13 §:n mukaisia lisäetuuksia kysymyksessä olevalta ajalta.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa 13 §:n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta.

19 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä lisäetuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

20 §

Kassa on lisäetuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.

Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

21 §

Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella lisäetuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.

Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

LISÄETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN

22 §

Näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.

Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan vakuutuskassalain 91 §:n säännöksiä.

23 §

Näiden sääntöjen 13 §:n mukainen korvaus voidaan 16 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

24 §

Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.

Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista lisäetuuksista.

MUUTOKSENHAKU LISÄETUUSPÄÄTÖKSEEN

25 §

Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.

OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

26 §

Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa on kartutettava vuosittain vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen, kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.

Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.

Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahastonsa määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

27 §

Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.

Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1)tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen;

2) hallituksen harkinnan mukaan 13-15 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti; sekä

3) 18 §:n 2 momentissa mainittuun tarkoitukseen.

Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten lisäetuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi.

VASTUUVELKA

28 §

Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperiaatetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS

29 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.

Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus.

Tilinpäätös on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

30 §

Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.

Kassalla ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS

31 §

Kassalla on oltava kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja hänen varatilintarkastajansa tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT- tai HTM-tilintarkastaja) tai tilintarkastusyhteisö (KHT- tai HTM-yhteisö).

Kassankokous valitsee tilintarkastajat ja henkilökohtaiset varatilintarkastajat. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 69 vuotta.

32 §

Tilintarkastajien on hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastettava kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja annettava niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta.

KASSANKOKOUS

33 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

34 §

Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään 1 jäsentä.

Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.

Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

35 §

Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.

Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle;

3) valitaan tilintarkastajat ja tarvittavat varatilintarkastajat; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

36 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.

Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Finanssivalvonta taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

37 §

Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta.

Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

Kokouskutsu ja muut kassan tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella kassan omilla internet-sivuilla ja työnantajien intraneteissa mahdollisuuksien mukaan.

38 §

Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.

Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

39 §

Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.

Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

40 §

Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

41 §

Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS

42 §

Kassan hallitukseen kuuluu viisi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.

Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 68 vuotta.

Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja hallituksesta eroaa ensimmäisenä vuotena kaksi ja toisena vuotena kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen.

43 §

Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt ja asiantuntijalääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 49 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 48 §:n mukaisesti.

44 §

Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään 2 muuta jäsentä on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

45 §

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA

46 §

Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

ASIANTUNTIJALÄÄKÄRI

47 §

Kassalla on oltava asiantuntijalääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana.

KASSAN NIMENKIRJOITUS

48 §

Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO

49 §

Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

OSAKKAAN JA TYÖNANTAJAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN

50 §

Jos työnantaja tai osakas haluaa peruuttaa näissä säännöissä olevia velvotteita, on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaan tuloa.

Saatuaan 1 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi.

JAKAUTUMINEN

51 §

Kassa voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla, jos kassan jäsenistä vähintään yksi kymmenesosa kolmen kuukauden kuluessa eroaa ja siirtyy toisen sairauskassan jäseneksi.

KASSAN PURKAMINEN

52 §

Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

53 §

Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

SAIRAUSKASSA SILTA

Säännöt 1.1.2019